26.10.2022 08:30:01 EEST | Kreate Group Oyj |
Interim report (Q1 and Q3)
Kreate Group Plc Interim Report January-September 2022 26 October 2022 08:30 a.m. EEST
This release is a summary of Kreate Group’s Interim Report January–September 2022. The complete Interim Report is attached, and also available on the company’s website at https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/.
Kreate’s Interim Report: Revenue and order backlog grew to record levels – cost inflation brought down operating profit
July–September in brief
Order backlog amounted to EUR 284.2 (202.8) million
Revenue grew compared to the reference period, amounting to EUR 73.3 (70.6) million
Year-on-year change in revenue was 3,9% (8,0%)
EBITDA was EUR 4.2 (5.1) million, amounting to 5.7 (7.2) per cent of revenue
EBITA was EUR 3.0 (4.1) million, amounting to 4.1 (5.8) per cent of revenue
Earnings per share were EUR 0.23 (0.34)
Free cash flow from operating activities was EUR -10.1 (-0.2) million
Interest-bearing net debt was EUR 46.8 (28.1) million
Guidance updated 30th of September: Revenue will grow and amount to EUR 250–260 million. EBITA will decrease to a level of EUR 8.5–9.5 million.
January–September in brief
Revenue grew compared to the reference period, amounting to EUR 190.8 (161.8) million
Year-on-year change in revenue was 17,9% (-6,6%)
EBITDA was EUR 9.8 (10.1) million, amounting to 5.2 (6.3) per cent of revenue
EBITA was EUR 6.5 (7.5) million, amounting to 3.4 (4.6) per cent of revenue
Earnings per share were EUR 0.49 (0.52)
Free cash flow from operating activities was EUR -11.7 (-3.8) million
Development of the operating environment
In its October assessment, the Confederation of Finnish Construction Industries repeated its earlier estimate of 2% growth in construction for 2022. The growth forecast for this year is supported by the construction industry’s good existing work backlog that resulted from the large number of projects started in late 2021 and early 2022. Starting from the second quarter, the impacts of Russia’s attack on Ukraine and the high level of inflation, rise of interest rates and financial imbalance which accelerated during the latter half of the year have also affected the construction industry’s operating environment.
With the changes in the operating environment and the degraded outlook, construction is expected to decline by two per cent in 2023. The slowing down of multi-storey construction, delays in infrastructure investments and the downturn in the economy of the government and municipalities will, in particular, contribute to the decline. However, Finland has been at a higher level than the rest of Europe in terms of construction investments for a long time, and an estimated decrease of 10% in housing construction in 2023, for example, will bring it closer to the longer-term normal level. As regards infrastructure construction, the Confederation of Finnish Construction Industries lowered its earlier estimate and predicted that earth and water construction will take a turn towards a 2% decline in 2022 and to contract by 2% next year due to rapid cost increases, a reduction of the government’s transport infrastructure investments and the municipalities’ weak capabilities for investment. As other areas of construction decline, repair projects are estimated to keep growing. The outlook may change rapidly, and the estimate of a moderate decline for next year contains the assumption that cost inflation stabilises and that the financial markets continue to operate normally. According to the forecast of the Confederation of Finnish Construction Industries, construction will return to growth in 2024.
In January–September, the construction industry and project profitability were affected by availability constraints and price challenges in terms of materials as well as the growing energy, fuel and raw material costs. On the other hand, towards the end of H1, there were clear positive signals of the material price levels stabilising. Even though the prices remain at a high level, the development and cyclicity of costs continued to stabilise during the third quarter, while also increasing predictability in tendering.
Early in the year, the government and largest cities continued to launch projects as in previous years, but the cuts made in the Ministry of Transport and Communications’ budget have already affected investments in major transport projects already during the current year. Furthermore, scheduling challenges in projects led by the government have created pressure in the activity planning of construction companies. The cuts will have a limited impact on the total market, since government projects amount to about 20% of the entire infrastructure construction market. At the same time, the progress with repair projects and investments in trade and industry will balance any government cuts in the infrastructure market. Railway construction also seems to remain at a good level for the time being.
Despite the weaker government economy and outlook of infrastructure construction, the National Transport System Plan is expected to continue bring long-term developments exceeding individual governments’ terms in office to the development of the transport network. However, the municipalities’ growing share of construction costs remains problematic; this may mean that projects are not executed and the condition of the road and street network and railways as well as the light rail network will continue to deteriorate. At the moment, the market outlook is that only the largest cities will continue their investments in construction. An economic downturn does not support the rapid increase of construction needs or the reduction of the maintenance backlog. The construction industry remains ready to drive economic growth, but the demand for construction is also largely affected by the stakeholders’ ability to renew themselves and the tolerance of the government’s economy.
Any possible stimulus activities from the public sector and the transition away from fossil fuels towards renewable energy alternatives will also create markets and opportunities for infrastructure actors. The infrastructure projects subjected to cuts in the near future are likely to start in the longer term, as the maintenance backlog keeps growing. Urbanisation, the infrastructure maintenance backlog and public sector projects are expected to continue to drive growth.
In its strategy, Kreate has chosen its business functions according to areas of structural engineering and transport infrastructure construction that will grow in the long term in line with the megatrends. Specialisation in demanding and versatile infrastructure is significantly more sustainable across business cycles and downturns than focusing on basic infrastructure construction. The regularly starting projects in the private sector, especially in the fields of industry and trade, create demand for an actor like Kreate. Furthermore, Kreate’s expansion into Sweden, which has an infrastructure market twice the size of Finland’s, offers opportunities for growth in the technically demanding infrastructure construction projects in the Greater Stockholm area, for example.
Despite the slowdown in public sector tendering during the third quarter, Kreate estimates that the overall market for suitable structural construction and transport infrastructure construction in 2022 will remain around the level of the previous year.
Key figures
EUR million
7–9/2022
7–9/2021
1–9/2022
1–9/2021
1–12/2021
Order backlog
284.2
202.8
202.8
Revenue
73.3
70.6
190.8
161.8
237.6
Year-on-year change in revenue, %
3.9
8.0
17.9
-6.6
1.0
EBITDA
4.2
5.1
9.8
10.1
14.2
EBITDA, %
5.7
7.2
5.2
6.3
6.0
EBITA
3.0
4.1
6.5
7.5
10.5
EBITA, %
4.1
5.8
3.4
4.6
4.4
Operating profit
2.9
4.1
6.3
7.3
10.4
Operating profit, %
4.0
5.8
3.3
4.5
4.4
Result for the period
2.1
3.1
4.4
4.5
6.9
Capital employed
88.0
66.7
62.0
Return on capital employed, %
12.1
15.3
17.8
Return on equity, %
17.0
15.6
20.4
Net investments in operating activities
-0.8
-0.6
-3.7
-3.5
-4.9
Free cash flow from operating activities
-10.1
-0.2
-11.7
-3.8
4.0
Net working capital
17.0
3.8
-0.0
Net debt
46.8
28.1
20.9
Net debt/EBITDA, rolling 12 months
3.4
2.1
1.5
Net debt/EBITDA, rolling 12 months pro forma
3.1
Equity ratio, %
29.7
32.3
38.6
Earnings per share, €
0.23
0.34
0.49
0.52
0.80
Personnel at the end of the period
450
392
385
Personnel on average
428
398
403
392
392
President & CEO Timo Vikström:
“In the third quarter, we took systematic and efficient steps on our strategic path to growth. In September, we both executed a business acquisition and extended our expertise in railway construction with electric railway and safety device business areas. The business acquisition reinforces our foothold in Sweden and adds opportunities for building profitable business on the Swedish infrastructure market, which is twice the size of Finland’s. Our expansion into electric railways and safety devices, for its part, reinforces our expertise in railway construction. Projects are becoming more multifaceted, as the green transition and digitalisation are being accelerated and both people and goods are more and more moving onto rails and around them. Strengthening our position and expertise as the infrastructure builder for technically demanding locations further reinforces our competitiveness, and both our investments will support revenue growth and profitability going forward.
At the end of the reporting period, we reported that we are lowering our EBITA guidance for the current financial year and specifying our revenue growth forecast. Even though our strong order backlog, specialisation in demanding construction and the stable infrastructure construction market have supported the company’s revenue and order backlog as expected, the impacts of cost inflation within our operating environment are partially unavoidable. Long-term projects started in earlier years that are not bound to an index and, in particular, the increase in fuel costs and energy prices will impact the development of EBITA and relative profitability more than estimated during the current financial year. However, for the projects started this year, we have been able to account for changes in the cost level better than earlier, and cost inflation is not expected to affect the next year’s results in the long-term projects.
Kreate’s net sales of the third quarter rose to a higher level compared to the comparison period, and the operating result decreased. Revenue for the January–September was EUR 190.8 (161.8) million and operating profit was EUR 6.3 (7.3) million. In addition to seasonal variation that is typical to the industry, net working capital and cash flow were negatively impacted by ongoing large projects, some of which will enter the handover stage during the rest of the year. Furthermore, front-end-weighted acquisitions made in order to improve profitability will continue to have a positive impact on net working capital. In addition to the increase in net working capital, net debt was increased by the loan taken out for the corporate acquisition.
Our order backlog grew by EUR 120 million due to the alliance project for renovating the Kirjalansalmi and Hessundinsalmi bridges along Highway 180, which entered the execution stage at the end of the reporting period. The largest bridge project in Kreate’s history, which is also technically challenging, is an excellent example of our strong competence and competitiveness. Furthermore, we grew our order backlog by EUR 11 million by winning transport infrastructure construction projects, the largest of which is the pre-construction of Haakoninlahti and Koirasaari in Helsinki that will start during the last quarter of 2022. This brought our order backlog to a record level of EUR 284.2 (202.8) million, which also brings added predictability to future years.
At the moment, the impact of external factors on the development of the construction market is stronger than it has been in decades. The increase of interest rates, high level of inflation, an imbalance in the public finances and many other factors have made Finland’s position more difficult in the international competition for investments and slowed down public sector tendering activities domestically. For years, the construction industry has been the driver of growth in the Finnish economy, and it continues to hold the keys to continuing the positive development in the future. In order to ensure this, however, all stakeholders in the construction cluster need to make an effort.
Where there is a will, there is also a way to improve the situation. Fluent zoning, functional legislation and an enabling financial market can keep housing costs in check even in a declining housing market. A sufficient level of housing production would also reflect positively on the foundation and special foundation construction markets. Finland’s logistics capabilities, safety and competitiveness, for their part, can be ensured by creating functional financing models for large traffic investments and ensuring a sufficient level of investment for basic transport infrastructure maintenance. The increase in energy efficiency and reduction in emissions required by the green transition are popular topics, and in construction, they can be achieved by means of the circular economy, smart land use and investments in energy-efficient repair construction.
With the right mindset and genuine cooperation, construction can continue to act as a growth driver in the Finnish economy. Despite the uncertainty on the global stage, our outlook on the future is positive: The projects regularly starting on the private sector provide opportunities for a company like us that specialises in demanding infrastructure construction, and our strong expertise gives us fairly good prerequisites for succeeding even on a more challenging market.”
Result guidance for 2022 (published on 30 September 2022)
Kreate estimates that the company’s revenue (2021: EUR 237.6 million) will grow compared to 2021 and will be approximately EUR 250–260 million. EBITA (2021: EUR 10.5 million) will decrease to a level of EUR 8.5–9.5 million.
Justifications:
Kreate’s strong order backlog and specialisation in demanding construction as well as the stable infrastructure construction market have supported the company’s revenue and order backlog as expected. The Highway 180 Kirjalansalmi and Hessundinsalmi bridge renovation project, which will launch in Q4, is already increasing the revenue for 2022 and is an excellent example of Kreate’s strong expertise and competitiveness.
The changes in the operating environment due to cost inflation, which are particularly reflected in increased fuel costs and energy prices, as well as the earlier long-term projects that are not bound to an index will impact the development of EBITA and relative profitability more than estimated during the 2022 financial year. Long-term projects or general cost inflation are not expected to impact the result in 2023. In the contracts signed in 2022, attempts have been made to take the changes in the cost level into account better than before through contractual means.
Furthermore, the company’s accelerated strategic expansion to the electric railway and safety device business, which was announced in September, will result in one-time costs in 2022. However, the investments made at this time will enable the more effective implementation of growth plans in railway construction in the coming years.
Previous result guidance for 2022 (published on 26 January 2022)
Kreate estimates that its revenue (2021: EUR 237.6 million) and EBITA (2021: EUR 10.5 million) will grow compared to 2021.
Justifications:
Kreate’s strong order backlog and specialisation in demanding construction as well as the stable infrastructure construction market support the company’s strategic growth forecast.
Kreate Group’s financial reporting
The planned publication date for Kreate Group Plc’s financial statements bulletin in 2023
Financial statement bulletin for 2022: 31 January 2023
Webcast event for analysts and media
A live webcast for analysts and media will be held today, 26 October 2022, at 11:00 a.m. The event will be in Finnish. President & CEO Timo Vikström and Chief Financial Officer Mikko Laine will be presenting at the event. The webcast can be followed live in Finnish at https://kreate.videosync.fi/2022-q3-tulosjulkistus. A recording of the webcast will be made available later at https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/ and a summary in English will become available at https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/.
Kreate Group PlcKirsi-Marjut DickmanCommunications Manager
Distribution: Nasdaq Helsinki, key media, kreate.fi/en
Contacts
Mikko Laine, CFO, Kreate Group Oyj, +358 50 599 9201, mikko.laine@kreate.fi
Timo Vikström, President & CEO, Kreate Group Oyj, +358 400 740 057, timo.vikstrom@kreate.fi
About Kreate Group Oyj
Kreate Group is one of the leading infrastructure construction companies in Finland. The company offers solutions for bridges, roads and railways, environmental and ground engineering, circular economy and geotechnical needs. As a specialist in demanding projects, Kreate focuses on comprehensive quality and cost-effectiveness. The group’s revenue was approximately EUR 238 million in 2021 and the company has over 400 employees. Kreate Group is listed on Nasdaq Helsinki.
Attachments
Download announcement as PDF.pdf
Kreate Group Interim Report Q3-2022.pdf
26.10.2022 08:30:01 EEST | Kreate Group Oyj |
Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Kreate Group Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2022 26.10.2022 klo 08:30 EEST
Tämä tiedote on tiivistelmä Kreate Groupin tammi-syyskuun 2022 osavuosikatsauksesta. Kokonaisuudessaan osavuosikatsaus on tämän tiedotteen liitteenä sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/.
Kreaten osavuosikatsaus: liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat ennätystasolle – kustannusinflaatio laski liiketulosta
Heinä-syyskuu lyhyesti
Tilauskanta oli 284,2 (202,8) miljoonaa euroa
Liikevaihto nousi vertailukaudesta ja oli 73,3 (70,6) miljoonaa euroa
Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 3,9 % (8,0 %)
Käyttökate oli 4,2 (5,1) miljoonaa euroa eli 5,7 (7,2) prosenttia liikevaihdosta
EBITA oli 3,0 (4,1) miljoonaa euroa eli 4,1 (5,8) prosenttia liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos oli 0,23 (0,34) euroa
Operatiivinen vapaa kassavirta oli -10,1 (-0,2) miljoonaa euroa
Korollinen nettovelka oli 46,8 (28,1) miljoonaa euroa
Ohjeistus muuttunut 30.9.2022: liikevaihto kasvaa ja tulee olemaan noin 250–260 miljoonaa euroa. EBITA laskee 8,5–9,5 miljoonan euron tasolle
Tammi-syyskuu lyhyesti
Liikevaihto nousi vertailukaudesta ja oli 190,8 (161,8) miljoonaa euroa
Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 17,9 % (-6,6 %)
Käyttökate oli 9,8 (10,1) miljoonaa euroa eli 5,2 (6,3) prosenttia liikevaihdosta
EBITA oli 6,5 (7,5) miljoonaa euroa eli 3,4 (4,6) prosenttia liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos oli 0,49 (0,52) euroa
Operatiivinen vapaa kassavirta oli -11,7 (-3,8) miljoonaa euroa
Toimintaympäristön kehitys
Rakennusteollisuus toisti lokakuun suhdannekatsauksessaan aikaisemman arvionsa rakentamisen kahden prosentin kasvusta vuodelle 2022. Kuluvan vuoden kasvuennustetta tukee rakennusalan yritysten hyvä tämänhetkinen työkanta, jonka kertymistä siivitti käynnistyneiden hankkeiden suuri määrä loppuvuonna 2021 ja alkuvuonna 2022. Toiselta vuosineljännekseltä lähtien Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset sekä toisella vuosipuoliskolla kiihtynyt korkea inflaatiotaso, korkojen nousu ja talouden epätasapaino ovat vaikuttaneet myös rakennusalan toimintaympäristöön.
Toimintaympäristömuutosten ja heikentyneiden näkymien myötä rakentamisen arvioidaankin kääntyvän kahden prosentin laskuun vuonna 2023. Laskuun vaikuttaa erityisesti kerrostalorakentamisen hidastuminen, infrainvestointien lykkääntyminen sekä valtion ja kuntien heikentynyt talous. Suomi on kuitenkin rakennusinvestointien suhteen ollut jo pitkään korkeammalla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna, ja esimerkiksi asuntorakentamisen 10 prosentin arvioitu lasku vuodelle 2023 palauttaa sen lähelle pidempiaikaista normaalitasoa. Infrarakentamisen osalta Rakennusteollisuus laski aikaisempaa arviotaan ennustaen maa- ja vesirakentamisen kääntyvän kahden prosentin laskuun vuonna 2022 ja supistuvan seuraavana vuonna kaksi prosenttia nopean kustannusnousun, valtion väyläinvestointien hiljentymisen ja kuntien heikon investointikyvyn yhteisvaikutuksena. Muiden rakentamisen osa-alueiden laskiessa arvioidaan korjausrakentamisen pysyvän edelleen kasvussa. Näkymät voivat muuttua nopeallakin aikavälillä ja arvio ensi vuoden maltillisesta laskusta sisältää oletuksen inflaation rauhoittumisesta ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan jatkuvuudesta. Takaisin kasvu-uralle rakentaminen kääntyy Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan vuonna 2024.
Rakennusalaan ja projektien kannattavuuteen ovat tammi-syyskuussa vaikuttaneet materiaalien saatavuuskapeikot ja hintahaasteet sekä energian, polttoaineiden ja raaka-aineiden kustannusten nousu. Toisaalta ensimmäisen vuosipuoliskon loppupuolella oli nähtävissä selkeitä positiivisia signaaleja materiaalihintojen tasaantumisesta. Vaikka hinnat ovat edelleen korkealla tasolla, kustannuskehitys ja kustannusten syklisyys jatkoivat vakautumistaan kolmannella vuosineljänneksellä helpottaen samalla ennakoitavuutta tarjoustoiminnassa.
Vielä alkuvuonna valtio ja suurimmat kaupungit käynnistivät hankkeita aiempien vuosien tapaan, mutta hallituksen liikenne- ja viestintäministeriön budjettiin tekemät leikkaukset ovat kohdistuneet isojen liikennehankkeiden investointeihin jo kuluvana vuonna. Lisäksi valtion teettämien hankkeiden aikataulutushaasteet ovat luoneet painetta rakennusyritysten toiminnansuunnitteluun. Leikkausten vaikutus kokonaismarkkinaan on kuitenkin rajallinen, sillä valtion osuus on noin 20 prosenttia koko infrarakentamisen markkinasta. Samaan aikaan korjausrakentamisen sekä kauppa- ja teollisuusinvestointien eteneminen tasapainottavat mahdollisia valtion leikkauksia inframarkkinassa. Myös ratarakentaminen näyttää toistaiseksi pysyvän hyvällä tasolla.
Heikentyneestä valtion taloudesta ja infrarakentamisen näkyvyydestä huolimatta valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan edelleen tuovan yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteisyyttä liikenneverkon kehittämiseen. Kuntien kasvava osuus rakentamisen kuluista on kuitenkin ongelmallista, sillä hankkeita voi hyvinkin jäädä toteuttamatta, mikä heikentäisi esimerkiksi katu- ja tieverkon sekä rauta- ja kevytraitioteiden kuntoa entisestään. Tällä hetkellä markkinassa on nähtävissä, että ainoastaan suuret kaupungit jatkavat rakentamisen investointejaan. Hidastuva talouskasvu ei tue rakentamistarpeiden nopeaa kasvua ja korjausvelan pienentämistä. Rakentamisen alalla ollaan valmiita toimimaan edelleen talouskasvun veturina, mutta rakentamisen kysyntään vaikuttaa paljon myös rakentamisen osapuolten uudistumiskyky ja valtion talouden kestokyky.
Julkisen sektorin mahdolliset elvytystoimet sekä siirtyminen fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvan energian vaihtoehtoja luo markkinaa ja mahdollisuuksia myös infratoimijoille. Lähitulevaisuudessa leikkauksien kohteeksi joutuvat infrahankkeet käynnistynevät pidemmällä aikavälillä korjausvelan kasvaessa entisestään. Kaupungistumisen, infrarakentamisen korjausvelan sekä julkisen sektorin projektien odotetaan edelleen toimivan kysynnän ajureina.
Kreate on strategiassaan valinnut liiketoiminnoikseen sellaisia infran taito- ja väylärakentamisen osa-alueita, jotka megatrendien mukaisesti ovat pitkän aikavälin kasvusuuntia. Erikoistuminen vaativaan ja monipuoliseen infraan kantaa markkinassa merkittävästi paremmin yli syklien ja suvantovaiheiden kuin perusinfran rakentamiseen keskittyminen. Yksityisellä sektorilla, erityisesti teollisuuden ja kaupan alalla säännöllisesti käynnistyvät hankkeet luovat tarjontaa Kreaten kaltaiselle toimijalle. Lisäksi Kreaten laajentuminen Ruotsiin, Suomea kaksi kertaa isompaan inframarkkinaan, tarjoaa kasvumahdollisuuksia muun muassa Suur-Tukholman alueen teknisesti vaativissa infrarakentamisen hankkeissa.
Kolmannella vuosineljänneksellä julkisen puolen hidastuneesta tarjoustoiminnasta huolimatta Kreate arvioi sille soveltuvan taito- ja väylärakentamisen markkinan pysyvän vuonna 2022 kokonaisuutena edellisen vuoden tason tuntumassa.
Avainluvut
Miljoonaa euroa
7–9/2022
7–9/2021
1–9/2022
1–9/2021
1–12/2021
Tilauskanta
284,2
202,8
202,8
Liikevaihto
73,3
70,6
190,8
161,8
237,6
Liikevaihdon muutos ed. vuoteen, %
3,9
8,0
17,9
-6,6
1,0
Käyttökate
4,2
5,1
9,8
10,1
14,2
Käyttökate-%
5,7
7,2
5,2
6,3
6,0
EBITA
3,0
4,1
6,5
7,5
10,5
EBITA-%
4,1
5,8
3,4
4,6
4,4
Liiketulos
2,9
4,1
6,3
7,3
10,4
Liiketulos-%
4,0
5,8
3,3
4,5
4,4
Kauden tulos
2,1
3,1
4,4
4,5
6,9
Sijoitettu pääoma
88,0
66,7
62,0
Sijoitetun pääoman tuotto, %
12,1
15,3
17,8
Oman pääoman tuotto, %
17,0
15,6
20,4
Operatiiviset nettoinvestoinnit
-0,8
-0,6
-3,7
-3,5
-4,9
Operatiivinen vapaa kassavirta
-10,1
-0,2
-11,7
-3,8
4,0
Nettokäyttöpääoma
17,0
3,8
-0,0
Nettovelka
46,8
28,1
20,9
Nettovelka/käyttökate, liukuva 12kk
3,4
2,1
1,5
Nettovelka/käyttökate, liukuva 12 kk pro forma
3,1
Omavaraisuusaste, %
29,7
32,3
38,6
Osakekohtainen tulos, €
0,23
0,34
0,49
0,52
0,80
Henkilöstö kauden lopussa
450
392
385
Henkilöstö keskimäärin
428
398
403
392
392
Toimitusjohtaja Timo Vikström:
”Kolmannella vuosineljänneksellä etenimme strategisella kasvupolullamme suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Syyskuussa toteutimme sekä yritysoston Ruotsissa että laajensimme ratarakentamisen osaamistamme sähkörata- ja turvalaiteliiketoiminnoilla. Yrityskauppa vahvistaa Ruotsin tukijalkaamme sekä lisää mahdollisuuksia kannattavan liiketoiminnan luomiseen Suomea kaksi kertaa suuremmassa Ruotsin inframarkkinassa. Laajentuminen sähkörata- ja turvalaitepuolelle puolestaan vahvistaa ratarakentamisen osaamistamme. Hankkeet monipuolistuvat vihreän siirtymän ja digitalisaation kiihtyessä sekä ihmisten ja tavaroiden siirtyessä yhä enemmän raiteille ja niiden ympärille. Asemamme ja osaamisemme vahvistaminen teknisesti vaativien kohteiden infrarakentajana lujittaa kilpailukykyämme entisestään, ja molemmat tekemämme panostukset tukevat liikevaihtomme kasvua ja kannattavuutta tulevaisuudessa.
Katsauskauden lopussa kerroimme laskevamme kuluvan tilikauden EBITA-ohjeistusta ja tarkentavamme liikevaihdon kasvuennustetta. Vaikka vahva tilauskanta, erikoistuminen vaativaan rakentamiseen ja vakaa infrarakentamisen markkina ovat tukeneet liikevaihdon kertymistä ja tilauskannan vahvistumista odotetusti, ei kustannusinflaation aiheuttamilta vaikutuksilta toimintaympäristössä ole voinut kokonaan välttyä. Aikaisempina vuosina alkaneet pitkäkestoiset hankkeet, joita ei ole sidottu indeksiin sekä erityisesti polttoainekustannusten ja energiahintojen nousu vaikuttavat EBITA:n ja suhteellisen kannattavuuden kehittymiseen arvioitua enemmän kuluvalla tilikaudella. Olemme kuitenkin kyenneet huomioimaan kustannustason muutokset tänä vuonna alkaneissa hankkeissa aiempaa paremmin, eikä kustannusinflaatiolla odoteta olevan vaikutusta seuraavan vuoden tulokseen
Kreaten kolmannen neljänneksen liikevaihto nousi vertailukautta korkeammalle tasolle ja liiketulos laski. Tammi-syyskuun liikevaihto oli 190,8 (161,8) miljoonaa euroa ja liiketulos 6,3 (7,3) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääomaa ja kassavirtaa heikensivät toimialatyypillisen kausivaihtelun lisäksi käynnissä olevat suuret hankkeet, joista osa tulee luovutusvaiheeseen loppuvuoden aikana. Lisäksi kannattavuuden tukemiseksi tehdyt etupainotteiset hankinnat vaikuttavat edelleen nettokäyttöpääomaa kasvattavasti. Nettovelkaa kasvatti nettokäyttöpääoman kasvun lisäksi yrityskauppaa varten nostettu laina.
Tilauskantaamme kasvatti 120 miljoonalla eurolla katsauskauden lopussa toteutusvaiheeseen siirtynyt MT180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -allianssihanke. Kreaten historian suurin ja samalla teknisesti haastava siltahanke on erinomainen esimerkki vahvasta osaamisestamme ja kilpailukyvystämme. Lisäksi voitimme tilauskantaan 11 miljoonalla eurolla väylärakentamisen hankkeita, joista suurin on viimeisellä vuosineljänneksellä käynnistyvä Haakoninlahden ja Koirasaaren esirakentaminen Helsingissä. Tilauskanta päätyikin ennätykselliseen 284,2 (202,8) miljoonaan euroon tuoden lisää ennakoitavuutta myös tuleville vuosille.
Tällä hetkellä ulkoiset tekijät vaikuttavat rakentamisen markkinan kehitykseen voimakkaammin kuin vuosikymmeniin. Korkotason nousu, korkea inflaatio, julkisen talouden epätasapaino sekä monet muut tekijät ovat kiristäneet Suomen asemaa investoinneista käytävissä kansainvälistyvissä kilpailuissa sekä hidastaneet julkisen puolen tarjoustoimintaa kotimaassa. Rakennusala on jo vuosia toiminut Suomen talouden veturina, ja edelleen sillä on käsissään avaimet hyvän kehityksen jatkamiseksi myös tulevaisuudessa. Sen varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin kaikki rakentamisen klusterin osapuolet antamaan oma panoksensa.
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja tilanteen parantamiseksi. Sujuvalla kaavoituksella, toimivalla lainsäädännöllä ja mahdollistavilla rahoitusmarkkinoilla saadaan laskevassakin asuntomarkkinassa asumisen hinta pidettyä kurissa. Asuntojen riittävä tuotantotaso heijastuisi positiivisesti myös pohja- ja erikoispohjarakentamisen markkinaan. Suomen logistinen toimivuus, turvallisuus ja kilpailukyky puolestaan varmistetaan luomalla suurille liikenneinvestoinneille toimivat rahoitusmallit ja takaamalla perusväylänpitoon riittävä rahoitustaso. Vihreän siirtymän vaatimasta energiatehokkuuden lisäämisestä ja päästöjen pienentämisestä puhutaan, ja rakentamisessa se toteutetaan kiertotaloudella, älykkäällä maankäytöllä sekä panostuksilla energiatehokkaaseen korjaamiseen.
Oikealla tahtotilalla ja aidolla yhteistyöllä rakentaminen voi toimia myös jatkossa Suomen talouden veturina. Epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin: yksityisellä sektorilla tasaisesti käynnistyvät hankkeet tukevat kaltaisemme vaativaan infrarakentamiseen erikoistuneen rakentajan mahdollisuuksia ja vahvan osaamisemme myötä meillä on varsin hyvät edellytykset menestyä haastavammassakin markkinatilanteessa.”
Tulosohjeistus vuodelle 2022 (julkaistu 30.9.2022)
Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2021: 237,6 miljoonaa euroa) kasvaa vuoteen 2021 verrattuna ja tulee olemaan noin 250–260 miljoonaa euroa. EBITA (2021: 10,5 miljoonaa euroa) laskee 8,5–9,5 miljoonan euron tasolle.
Ohjeistuksen perusteet:
Kreaten vahva tilauskanta, erikoistuminen vaativaan rakentamiseen sekä vakaa infrarakentamisen markkina ovat tukeneet liikevaihdon kertymistä ja tilauskannan vahvistumista odotetusti. Viimeisellä vuosineljänneksellä käynnistyvä 120 miljoonan euron arvoinen Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hanke vaikuttaa jo vuoden 2022 liikevaihtoon, ja on erinomainen esimerkki Kreaten vahvasta osaamisesta ja kilpailukyvystä.
Kustannusinflaation aiheuttamat muutokset toimintaympäristössä, jotka näkyvät erityisesti polttoainekustannusten ja energiahintojen nousuna sekä aikaisemmin alkaneet pitkäkestoiset hankkeet, joita ei ole sidottu indeksiin, vaikuttavat EBITA:n ja suhteellisen kannattavuuden kehittymiseen arvioitua enemmän tilikaudella 2022. Pitkäkestoisilla hankkeilla tai yleisellä kustannusinflaatiolla ei odoteta olevan tulosvaikutusta enää vuodelle 2023. Vuonna 2022 solmituissa sopimuksissa kustannustason muutokset on kyetty ottamaan sopimuksellisin keinoin aiempaa paremmin huomioon.
Lisäksi yhtiön syyskuussa julkistama strateginen laajentuminen sähkörata- ja turvalaiteliiketoimintaan nopeutetulla aikataululla aiheuttaa vuodelle 2022 kertaluonteisia kustannuksia. Nyt tehdyt panostukset kuitenkin mahdollistavat ratarakentamisen kasvusuunnitelmien toteutumisen tehokkaammin tulevina vuosina.
Aiempi ohjeistus vuodelle 2022 (julkaistu 26.1.2022)
Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2021: 237,6 miljoonaa euroa) ja EBITA (2021: 10,5 miljoonaa euroa) kasvavat verrattuna vuoteen 2021.
Ohjeistuksen perusteet:
Kreaten vahva tilauskanta, erikoistuminen vaativaan rakentamiseen sekä vakaa infrarakentamisen markkina tukevat yhtiön strategista kasvuennustetta.
Kreate Groupin taloudellinen tiedottaminen
Kreate Group Oyj:n tilinpäätöstiedotteen suunniteltu julkistamisajankohta vuonna 2023
tilinpäätöstiedote 2022: 31.1.2023
Webcast-tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle
Suora webcast-lähetys analyytikoille ja medialle järjestetään tänään 26.10.2022 klo 11.00. Tilaisuus on suomenkielinen. Tilaisuudessa esiintyvät toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Suomenkielistä webcast-lähetystä voi seurata suorana osoitteessa https://kreate.videosync.fi/2022-q3-tulosjulkistus. Webcastista tehty tallenne tulee myöhemmin saataville yhtiön verkkosivuille osoitteeseen https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/ sekä englanninkielinen tiivistelmä osoitteeseen https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/.
Kreate Group OyjKirsi-Marjut DickmanViestintäpäällikkö
Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, kreate.fi
Yhteyshenkilöt
Mikko Laine, Talousjohtaja, Kreate Group Oyj, +358 50 599 9201, mikko.laine@kreate.fi
Timo Vikström, Toimitusjohtaja, Kreate Group Oyj, +358 400 740 057, timo.vikstrom@kreate.fi
Tietoja julkaisijasta Kreate Group Oyj
Kreate Group on Suomen johtavia infrarakentajia. Yhtiö tarjoaa ratkaisuja siltoihin, teihin ja ratoihin, ympäristö- ja pohjarakentamiseen, kiertotalouteen sekä geoteknisiin tarpeisiin. Vaativien kohteiden erikoisosaaja panostaa kokonaisvaltaiseen laatuun ja kustannustehokkuuteen. Konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli noin 238 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää yli 400 henkilöä. Kreate Group on listattu Nasdaq Helsinkiin.
Liitteet
Lataa tiedote pdf-muodossa.pdf
Kreate Group osavuosikatsaus Q3 2022.pdf
