19.7.2023 08:30:01 EEST | Kreate Group Oyj |
Half Year financial report
Kreate Group Plc Half-year report January–June 2023 19 July 2023 08:30 a.m. EEST
This release is a summary of Kreate Group’s Half-year report January–June 2023. The complete Half-year report is attached, and also available on the company’s website at https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/.
Kreate’s Half-year report: Revenue increased by 29% – order backlog remained at a high level
April–June in brief
Order backlog amounted to EUR 264.9 (204.4) million, increase 29.6%
Revenue grew compared to the reference period, amounting to EUR 85.7 (67.0) million
The year-on-year change in revenue was 28.0% (26.6%)
EBITDA was EUR 4.0 (3.5) million, amounting to 4.7 (5.3) per cent of revenue
EBITA was EUR 2.6 (2.4) million, amounting to 3.0 (3.6) per cent of revenue
Earnings per share were EUR 0.17 (0.19)
Free cash flow from operating activities was EUR -1.7 (-0.4) million
Interest-bearing net debt was EUR 39.1 (29.4) million
Guidance updated on 6 July 2023: Kreate estimates that its revenue (2022: EUR 273.9 million) will be EUR 300–325 million. EBITA (2022: EUR 8.8 million) is estimated to be at the level of EUR 7.0–8.5 million.
January–June in brief
Revenue grew compared to the reference period, amounting to EUR 151.6 (117.4) million
The year-on-year change in revenue was 29.1% (28.7%)
EBITDA was EUR 5.0 (5.6) million, amounting to 3.3 (4.8) per cent of revenue
EBITA was EUR 2.2 (3.5) million, amounting to 1.4 (3.0) per cent of revenue
Earnings per share were EUR 0.10 (0.26)
Free cash flow from operating activities was EUR -1.6 (-1.6) million
Development of the operating environment
In looking at the Government Programme published by the Finnish Government, the infrastructure construction market can be expected to grow in the coming years, even though the outlook for the current year is more downbeat. Both the Confederation of Finnish Construction Industries and the Ministry of Finance’s RAKSU construction trends group have estimated a drop of 3–4 per cent for the entire construction sector in 2023, but the gloomy situation in housing construction has recently stirred estimates of an even greater decline. The traditionally steady infrastructure construction segment is still estimated to fall by two per cent in 2023.
There is an acute need in Finland for the planning and construction of infrastructure that is functional and attracts foreign investments. New industrial and energy projects require not only the development of infrastructure locally, but also the improvement of transport infrastructure, especially in the north and on the west coast, in order to ensure accessibility and security of supply. Logistical reliability, which is important for business life, is achieved with a road and railway network, including bridges, that can be used safely. Furthermore, Finland’s geopolitical position and NATO membership require adequate road, railway, airport and port infrastructure to Scandinavia and the northern Baltic Sea.
The Finnish Government intends to implement an extensive transport investment programme of nearly EUR 3 billion: A package of investments totalling approximately EUR 1.6 billion has been planned for developing the transport network and reducing the maintenance backlog, and rail transport will be made more competitive with a package of EUR 1.4 billion. The new Government Programme takes into account several infrastructure projects, such as improvements to main road 5 and main road 4, launching the one-hour Helsinki–Turku rail link project as well as multiple main line development projects. So far, only a few of the large projects in the long-term investment programme and the transport system plan have been launched, which has meant that the infrastructure maintenance backlog has further increased as well. The goal of the new Government is to reverse the increase in the maintenance backlog and develop the infrastructure network in order to ensure Finland’s accessibility, competitiveness and security of supply.
In addition to the state’s infrastructure projects, the City of Vantaa has decided on the construction of an approximately 19-kilometre tram line, with the project estimated to start already in autumn 2024. There are several other similar plans in the Helsinki metropolitan area, Tampere and Turku for the next few years.
It is possible to apply for funding for the planning and construction of the infrastructure network from the military mobility package of the European Union’s CEF financial instrument, but this must be done by September 2023. Due to Finland’s NATO membership and geopolitical location, Finland has good grounds to receive funding of up to 50 per cent of the costs of planning and construction. The Government intends to make full use of the CEF project funding and plans to make proposals for projects in the 2023 supplementary budget process.
Willingness to invest is high in industry, but inflation and rising interest rates have contributed to the postponement of initiation decisions. Once realised, they will also boost the construction industry. Green transition investments will launch at the earliest in 2024 due to the long permit processes, and their total value is estimated at approximately EUR 100 billion. Not all of the planned green transition investments will go ahead as Finland is competing for them with other countries, but with the planned volumes being huge, the launch of even just some of them will create a significant market as well as opportunities for infrastructure operators.
Business premises and repair construction has remained approximately at the previous year’s level, but housing construction has plummeted. Construction market expert company Forecon predicted in the spring that housing construction will decrease by more than 20 per cent in 2023. At the moment, new apartments are still being completed in large numbers, but in the meanwhile demand is sluggish, thereby causing an oversupply in the market for new apartments. The number of housing projects started has been reduced this year, which weakens the outlook for housing construction for 2024 as well. However, the slowdown in the rise in construction costs and even a slight drop in the prices of some materials is a positive signal.
The long-term outlook of infrastructure construction in Finland is stable and, with the realisation of the above-mentioned needs and plans, positive. In Sweden, the house construction segment and house sales were on the decline during the first quarter of the year as the house prices fell more than in Finland. In the second quarter, house sales have picked up in Sweden, and the decline in prices has come to a halt or turned upward in places. In spite of the reductions in total volume, favourable developments continue in the Swedish infrastructure market; in particular, the rock engineering and concrete construction market, which demands special expertise and suits Kreate, is estimated to remain very strong in the next few years.
In its strategy, Kreate has chosen its business functions according to areas of structural engineering and transport infrastructure construction supported by the megatrends that will grow in the long term. Specialisation in demanding and versatile infrastructure is significantly more sustainable across business cycles and downturns than focusing on basic infrastructure construction. Furthermore, Kreate’s expansion into Sweden, which has an infrastructure market twice the size of Finland’s, offers opportunities for growth in the technically demanding infrastructure construction projects in the Greater Stockholm area, for example.
Overall, Kreate believes that the structural engineering and transport infrastructure construction markets that are relevant for demanding infrastructure construction will decline slightly in 2023 compared to the level in 2022. Kreate’s strategic specialisation in demanding infrastructure projects and good order backlog will lead to revenue growth in 2023.
Key figures
EUR million
4–6/2023
4–6/2022
1–6/2023
1–6/2022
1–12/2022
Order backlog
264.9
204.4
306.9
Revenue
85.7
67.0
151.6
117.4
273.9
Year-on-year change in revenue, %
28.0
26.6
29.1
28.7
15.3
EBITDA
4.0
3.5
5.0
5.6
13.6
EBITDA, %
4.7
5.3
3.3
4.8
5.0
EBITA
2.6
2.4
2.2
3.5
8.8
EBITA, %
3.0
3.6
1.4
3.0
3.2
Operating profit
2.5
2.4
2.1
3.4
8.6
Operating profit, %
2.9
3.5
1.4
2.9
3.2
Result for the period
1.5
1.6
0.8
2.3
5.6
Capital employed
80.8
68.5
75.9
Return on capital employed, %
9.8
16.0
12.5
Return on equity, %
10.4
20.9
13.8
Net investments in operating activities
-1.1
-1.0
-4.3
-2.8
-4.2
Free cash flow from operating activities
1.7
-0.4
-1.6
-1.6
3.5
Net working capital
6.9
3.6
4.7
Net debt
39.1
29.4
33.4
Net debt/EBITDA, rolling 12 months
3.0
2.0
2.5
Net debt/EBITDA, rolling 12 months pro forma*
3.0
2.4
Equity ratio, %
28.2
31.6
31.6
Earnings per share, diluted, €
0.17
0.19
0.10
0.26
0.63
Earnings per share, undiluted, €
0.17
0.19
0.10
0.26
0.64
Personnel at the end of the period
504
424
447
Personnel on average
460
407
424
393
416
*) The pro forma for the reporting period includes the EBITDA of the acquisition from 1 July to 31 August 2022
President & CEO Timo Vikström:
“The first half of 2023 in the infrastructure construction industry was marked by steadiness offering no surprises – regardless of the drastic drop in housing construction, the deterioration of the economic situation and changes on the global stage, infrastructure construction – and especially focusing on technically challenging infrastructure – carried us through. We continued our targeted efforts in the management of working capital and cash flow in a challenging market environment, and we have succeeded well in managing liquidity and receivables. Tendering also picked up after the first quarter, and this was positively reflected in Kreate’s order backlog, which stood at EUR 264.9 (204.4) million at the end of the reporting period.
In the second quarter, we consistently won tenders in various types of construction. We took on several small contracts in bridge and transport infrastructure construction, and our foundation construction professionals started the construction of the Kokinniitty parking facility. In addition, our investments in railway construction are starting to show, with increases in the size and versatility of the projects won. We won three different contracts for the massive construction project between Kytömaa and Ainola in the Helsinki–Riihimäki rail project. Their total value is approximately EUR 18 million, and one is an electric railway contract that includes the planning stage.
Kreate’s revenue in the first half of 2023 was EUR 151.6 (117.4) million and EBITA decreased, amounting to EUR 2.2 (3.5) million. In July, we issued new result guidance, estimating that the revenue for 2023 will rise to between EUR 300 and 325 million and EBITA is estimated to be at the level of EUR 7.0–8.5 million. Our strong order backlog and systematic execution of projects, in some cases even faster than predicted, contribute to the growth in revenue. The persistently high inflation, wage development in the industry as well as changes in the total construction market have affected profitability. Moreover, in contrast to the estimate issued in 2022, some margin effects of projects not bound to an index from previous years were carried over to 2023. In railway construction, the postponement of projects estimated to start early in the year has strained the railway market during the first part of the year, weakening the volume and profitability of the railway construction business.
Finland is in a situation where both the internal and external accessibility should be improved as a matter of urgency. People and goods must be able to move smoothly, cost-effectively and with as low emissions as possible across the borders and within Finland. Mobility and security of supply are emphasised in crisis conditions. The improvement and construction of transport infrastructure has been inadequate for years. In order to secure the future, we should act immediately because the development and maintenance of infrastructure are vital to the functioning of our welfare society.
Green transition investments amounting to billions of euros have been featured a lot in the media, but there is still a long way to go before concrete construction projects are started. Currently, of projects related to the green transition, especially the construction of wind and solar power plants is progressing, but other countries are also competing for investments in the billions on hydrogen, for example. In addition to functional logistics, companies also need emission-free electricity, which places demands on improving the distribution network. In addition to investments in the green transition, there are investment plans in industry that will nevertheless have to wait for the cost level to stabilise, inflation to go down and the predictability of the interest rate environment to improve.
There would be things to build in the pipeline and there is sufficient interest in Finland, if only the plans could be turned into concrete projects. There are ways to get there if we just have the courage. The construction industry, which has acted as the driving force of the Finnish economy in the past as well, is ready to roll up its sleeves and get down to business. Bold calls and investment decisions by the decision-makers will open up opportunities for applying for the EU’s CEF funding, for example, which closes in September. Finland’s logistics capabilities, safety and competitiveness can be ensured by creating functional financing models for large traffic investments and ensuring a sufficient level of investment for basic transport infrastructure maintenance. If realised, bold infrastructure investments will also have a knock-on effect on the entire infrastructure construction industry.
For winning green transition projects for Finland as well as ensuring companies’ reliability of operation, Finland’s accessibility and security of supply require a great deal of construction. Building the future has a significant impact on employment, which will also be reflected positively in the state economy. We at Kreate continue to strengthen our special technical expertise and are ready to implement even the most challenging future investments. Our strategic focus on demanding construction will carry us through and keep us on a growth path in 2023 as well.”
Result guidance for 2023 (published on 6 July 2023)
Kreate estimates that its revenue (2022: EUR 273.9 million) will be EUR 300–325 million. EBITA (2022: EUR 8.8 million) is estimated to be at the level of EUR 7.0–8.5 million.
Justifications: The strong order backlog and systematic execution of projects, in some cases even faster than predicted, have increased Kreate’s revenue in the first half of the year. The same trend is expected to continue in the second half of the year as well, with which revenue is estimated to grow to a higher level than previously estimated.
At the same time, the persistently high level of inflation during the first part of the year, wage development in the industry as well as changes in the total construction market have affected profitability. Moreover, in contrast to the previous estimate, projects not bound to an index from previous years resulted in negative margin effects, weakening profitability in 2023. In railway construction, the postponement of projects estimated to start early in the year has strained the market and that has had a weakening effect on the estimated volume and profitability of this business.
Kreate Group’s financial reporting
Kreate Group Plc will publish the financial reports for 2023 as follows:
Interim report for January–September 2023: 25 October 2023
Webcast event for analysts and media
A live webcast for analysts and media will be held today, 19 July 2023, at 11:00 a.m. The event will be held in Finnish. President & CEO Timo Vikström and Chief Financial Officer Mikko Laine will be presenting at the event. The webcast can be followed live in Finnish at https://kreate.videosync.fi/2023-q2-tulosjulkistus/. A recording of the webcast will be made available later at https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/ and a summary in English will become available at https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/.
Kreate Group PlcKirsi-Marjut DickmanCommunications Manager
Distribution: Nasdaq Helsinki, key media, kreate.fi/en
Contacts
Mikko Laine, CFO, Kreate Group Oyj, +358 50 599 9201, mikko.laine@kreate.fi
Timo Vikström, President & CEO, Kreate Group Oyj, +358 400 740 057, timo.vikstrom@kreate.fi
About Kreate Group Oyj
Kreate Group is one of the leading infrastructure construction companies in Finland. The company offers solutions for bridges, roads and railways, environmental and ground engineering, circular economy and geotechnical needs. As a specialist in demanding projects, Kreate focuses on comprehensive quality and cost-effectiveness. The group’s revenue was approximately EUR 274 million in 2022 and the company has over 450 employees. Kreate Group is listed on Nasdaq Helsinki.
Attachments
Download announcement as PDF.pdf
Kreate Group Half year Report January–June 2023.pdf
19.7.2023 08:30:01 EEST | Kreate Group Oyj |
Puolivuosikatsaus
Kreate Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023 19.7.2023 klo 08:30 EEST
Tämä tiedote on tiivistelmä Kreate Groupin tammi–kesäkuun 2023 puolivuosikatsauksesta. Kokonaisuudessaan puolivuosikatsaus on tämän tiedotteen liitteenä sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/.
Kreaten puolivuosikatsaus: Liikevaihto kasvoi 29 % – tilauskanta pysyi korkealla tasolla
Huhti–kesäkuu lyhyesti
Tilauskanta oli 264,9 (204,4) miljoonaa euroa, kasvua 29,6 %
Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ja oli 85,7 (67,0) miljoonaa euroa
Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 28,0 % (26,6 %)
Käyttökate oli 4,0 (3,5) miljoonaa euroa eli 4,7 (5,3) prosenttia liikevaihdosta
EBITA oli 2,6 (2,4) miljoonaa euroa eli 3,0 (3,6) prosenttia liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos oli 0,17 (0,19) euroa
Operatiivinen vapaa kassavirta oli 1,7 (-0,4) miljoonaa euroa
Korollinen nettovelka oli 39,1 (29,4) miljoonaa euroa
Ohjeistus muuttunut 6.7.2023: Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2022: 273,9 miljoonaa euroa) tulee olemaan 300–325 miljoonaa euroa. EBITA:n (2022: 8,8 miljoonaa euroa) arvioidaan olevan 7,0–8,5 miljoonan euron tasolla.
Tammi-kesäkuu lyhyesti
Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ja oli 151,6 (117,4) miljoonaa euroa
Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 29,1 % (28,7 %)
Käyttökate oli 5,0 (5,6) miljoonaa euroa eli 3,3 (4,8) prosenttia liikevaihdosta
EBITA oli 2,2 (3,5) miljoonaa euroa eli 1,4 (3,0) prosenttia liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos oli 0,10 (0,26) euroa
Operatiivinen vapaa kassavirta oli -1,6 (-1,6) miljoonaa euroa
Toimintaympäristön kehitys
Suomen hallituksen julkaisemaa hallitusohjelmaa tarkasteltaessa voidaan infrarakentamisen markkinan odottaa kasvavan tulevina vuosina, vaikka kuluvan vuoden näkymät ovatkin alavireisemmät. Sekä Rakennusteollisuus että Valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä RAKSU ovat arvioineet koko rakentamisen alalle laskua 3–4 prosenttia vuonna 2023, mutta asuntorakentamisen synkkä tilanne on kirvoittanut viime aikoina myös suurempia arvioita laskusta. Perinteisesti tasaisen infrarakentamisen arvioidaan edelleen laskevan kahden prosentin verran vuonna 2023.
Suomessa on akuutti tarve toimivan ja ulkomaisia investointeja houkuttavan infrastruktuurin suunnittelulle ja rakentamiselle. Uudet teollisuus- ja energiahankkeet vaativat infran kehittämistä paikallisesti, mutta myös väyläinfran parantamista erityisesti pohjoisessa ja länsirannikolla huoltovarmuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. Elinkeinoelämälle tärkeä logistinen toimintavarmuus saavutetaan turvallisesti liikennöitävällä tie- ja rataverkolla siltoineen. Lisäksi Suomen geopoliittinen asema ja NATO-jäsenyys edellyttävät riittävää tie-, rata- ja lentokenttä- ja satamainfraa Skandinaviaan ja pohjoiselle Itämerelle.
Suomen hallitus aikoo toteuttaa mittavan, lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman: väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen on suunniteltu noin 1,6 miljardin euron investointipakettia ja raideliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen 1,4 miljardin euron pakettia. Uuteen hallitusohjelmaan on huomioitu useita infrahankkeita, kuten valtatien 5 ja valtatien 4 parannuksia, Turun tunnin juna -hankkeen käynnistäminen sekä useita pääradan kehityshankkeita. Tähän mennessä pitkän aikavälin investointiohjelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman suurista hankkeista on käynnistynyt vain muutamia, mikä on tarkoittanut myös infran korjausvelan kasvamista entisestään. Uuden hallituksen tavoitteena onkin korjausvelan kasvun torjuminen ja infraverkon kehittäminen Suomen saavutettavuuden kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Valtion infrahankkeiden lisäksi Vantaan kaupunki on päättänyt noin 19 kilometrin mittaisen raitiotielinjan rakentamisesta, minkä arvioidaan käynnistyvän jo syksyllä 2024. Vastaavia suunnitelmia lähivuosille on useita muita pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Infraverkon suunnitteluun ja rakentamiseen on mahdollista hakea rahoitusta Euroopan unionin CEF-rahoitusvälineen sotilaallisen liikkuvuuden paketista, mutta se on tehtävä 2023 syyskuuhun mennessä. Suomen NATO-jäsenyyden ja geopoliittisen sijainnin takia Suomella on hyvät perusteet saada rahoitusta jopa 50 prosenttia suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista. Hallitus aikoo hyödyntää täysimääräisesti CEF-hankerahoituksen ja aikoo esittää hankkeita lisätalousarviomenettelyssä vuonna 2023.
Teollisuudessa on paljon investointihalukkuutta, mutta inflaatio ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet aloituspäätösten lykkääntymiseen. Realisoituessaan ne vauhdittavat myös rakentamisen toimialaa. Vihreän siirtymän investoinnit käynnistyvät pitkien lupaprosessien takia aikaisintaan vuonna 2024 ja niiden kokonaisarvoksi on arvioitu noin 100 miljardia euroa. Kaikki suunnitellut vihreän siirtymän investoinnit eivät käynnisty Suomen kilpaillessa niistä muiden maiden kanssa, mutta suunniteltujen volyymien ollessa valtavia jo osankin käynnistyminen luo merkittävästi markkinaa ja mahdollisuuksia myös infratoimijoille.
Toimitila- ja korjausrakentaminen on pysytellyt suunnilleen viime vuoden tasolla, mutta asuntorakentaminen on sukeltanut. Rakennusmarkkinoiden asiantuntijayritys Forecon ennusti keväällä asuntorakentamisen laskevan yli 20 prosenttia vuonna 2023. Tällä hetkellä uusia asuntoja valmistuu vielä suuria määriä kysynnän ollessa samaan aikaan vaisua, mikä aiheuttaa ylitarjontaa uusien asuntojen markkinassa. Asuntoaloituksia on vähennetty kuluvana vuonna, mikä heikentää asuntorakentamisen näkymiä myös vuodelle 2024. Rakennuskustannusten nousun hidastuminen ja joidenkin materiaalien osalta jopa lievä hintojen lasku on kuitenkin positiivinen signaali.
Pitkän aikavälin näkymä infran osalta Suomessa on vakaa ja edellä mainittujen tarpeiden ja suunnitelmien toteutumisen myötä positiivinen. Ruotsissa talonrakentamisen toimiala ja asuntokauppa olivat vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen ajan laskussa asuntojen hintojen pudotessa enemmän kuin Suomessa. Toisella vuosineljänneksellä asuntokauppa on piristynyt Ruotsissa, ja hintojen lasku on pysähtynyt tai kääntynyt paikoitellen nousuun. Heikentyvästä kokonaisvolyymista huolimatta Ruotsin inframarkkina jatkaa myönteistä kehitystä ja erityisesti Kreatelle soveltuva ja erityisosaamista vaativa kallio- ja betonirakentamisen markkinan arvioidaan jatkuvan lähivuodet erittäin vahvana.
Kreate on strategiassaan valinnut liiketoiminnoikseen sellaisia megatrendien tukemia infran taito- ja väylärakentamisen osa-alueita, jotka ovat pitkän aikavälin kasvusuuntia. Erikoistuminen vaativaan ja monipuoliseen infraan kantaa markkinassa merkittävästi paremmin yli syklien ja suvantovaiheiden kuin perusinfran rakentamiseen keskittyminen. Myös Kreaten laajentuminen Ruotsiin, Suomea kaksi kertaa isompaan inframarkkinaan, tarjoaa kasvumahdollisuuksia muun muassa Suur-Tukholman alueen teknisesti vaativissa infrarakentamisen hankkeissa.
Kokonaisuudessaan Kreate näkee taito- ja väylärakentamisen vaativaan infrarakentamisen soveltuvan markkinan laskevan hieman vuonna 2023 verrattuna vuoden 2022 tasoon. Kreaten strateginen erikoistuminen vaativien infrakohteiden toteuttamiseen sekä hyvä tilauskanta siivittävät vuonna 2023 liikevaihdon kasvuun.
Avainluvut
Miljoonaa euroa
4–6/2023
4–6/2022
1–6/2023
1–6/2022
1–12/2022
Tilauskanta
264,9
204,4
306,9
Liikevaihto
85,7
67,0
151,6
117,4
273,9
Liikevaihdon muutos ed. vuoteen, %
28,0
26,6
29,1
28,7
15,3
Käyttökate
4,0
3,5
5,0
5,6
13,6
Käyttökate-%
4,7
5,3
3,3
4,8
5,0
EBITA
2,6
2,4
2,2
3,5
8,8
EBITA-%
3,0
3,6
1,4
3,0
3,2
Liiketulos
2,5
2,4
2,1
3,4
8,6
Liiketulos-%
2,9
3,5
1,4
2,9
3,2
Kauden tulos
1,5
1,6
0,8
2,3
5,6
Sijoitettu pääoma
80,8
68,5
75,9
Sijoitetun pääoman tuotto, %
9,8
16,0
12,5
Oman pääoman tuotto, %
10,4
20,9
13,8
Operatiiviset nettoinvestoinnit
-1,1
-1,0
-4,3
-2,8
-4,2
Operatiivinen vapaa kassavirta
1,7
-0,4
-1,6
-1,6
3,5
Nettokäyttöpääoma
6,9
3,6
4,7
Nettovelka
39,1
29,4
33,4
Nettovelka/käyttökate, liukuva 12kk
3,0
2,0
2,5
Nettovelka/käyttökate, liukuva 12 kk pro forma*
3,0
2,4
Omavaraisuusaste, %
28,2
31,6
31,6
Osakekohtainen tulos, laimennettu €
0,17
0,19
0,10
0,26
0,63
Osakekohtainen tulos, laimentamaton €
0,17
0,19
0,10
0,26
0,64
Henkilöstö kauden lopussa
504
424
447
Henkilöstö keskimäärin
460
407
424
393
416
*) Katsauskauden pro forma sisältää yrityskaupassa hankitun kohteen käyttökatteen ajalta 1.7.-31.8.2022
Toimitusjohtaja Timo Vikström:
”Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla nähtiin infratoimialalle yllätyksetöntä tasaisuutta – asuntorakentamisen rajusta pudotuksesta, taloustilanteen heikkenemisestä ja muuttuvista maailmantilanteista riippumatta infra ja erityisesti teknisesti haastavaan infraan keskittyminen kantoi. Jatkoimme kohdennettuja panostuksia käyttöpääoman hallintaan ja kassavirtaan haastavassa markkinaympäristössä ja olemme onnistuneet hyvin likviditeetin ja saatavien hallinnassa. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen myös tarjoustoiminta piristyi, mikä näkyi positiivisesti Kreaten tilauskannassa, joka oli katsauskauden lopussa 264,9 (204,4) miljoonaa euroa.
Voitimme toisella vuosineljänneksellä tarjouskilpailuja tasaisesti eri rakentamisen lajeissa. Silta- ja väyläpuolella saimme useampia pieniä urakoita ja pohjarakentamisen ammattilaisemme aloittivat Kokinniityn pysäköintihallin rakentamisen. Lisäksi panostuksemme ratarakentamiseen alkavat näkyä voitettujen hankkeiden koon kasvamisena ja monipuolisuutena. Voitimme mittavasta Helsinki–Riihimäki-hankkeen Kytömaa–Ainola-välisestä rakennushankkeesta kolme eri urakkaa, joiden yhteisarvo on noin 18 miljoonaa euroa, ja joista yksi on suunnitteluvaiheen sisältävä sähkörataurakka.
Kreaten liikevaihto vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 151,6 (117,4) miljoonaa euroa ja EBITA laski ollen 2,2 (3,5) miljoonaa euroa. Heinäkuussa annoimme uuden tulosohjeistuksen, jossa arvioimme vuoden 2023 liikevaihdon nousevan 300–325 miljoonan euron välille ja EBITA:n arvioidaan olevan 7,0–8,5 miljoonan euron tasolla. Vahva tilauskanta ja hankkeiden suunnitelmallinen ja osittain ennustettuakin nopeampi toteutus vaikuttavat liikevaihdon kasvuun. Korkeana pysynyt inflaatio ja alan palkkakehitys sekä muutokset rakentamisen kokonaismarkkinassa ovat vaikuttaneet kannattavuuteen. Lisäksi vuonna 2022 annetusta arviosta poiketen aiempien vuosien indeksisuojaamattomien hankkeiden katevaikutuksia siirtyi vielä vuodelle 2023. Ratarakentamisen liiketoiminnassa alkuvuonna alkavaksi arvioitujen hankkeiden siirtyminen eteenpäin on kiristänyt ratamarkkinaa alkuvuonna, mikä on heikentänyt ratarakentamisen liiketoiminnan volyymia ja kannattavuutta.
Suomi on tilanteessa, jossa sekä sisäistä että ulkoista saavutettavuutta tulisi parantaa kiireellisesti. Ihmisten ja tavaroiden tulee voida liikkua sujuvasti, kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähäpäästöisesti niin rajojen ulkopuolelle kuin Suomen sisälläkin. Liikkuminen ja huoltovarmuus korostuvat kriisiolosuhteissa. Väylien parantaminen ja rakentaminen on ollut alimitoitettua jo vuosia. Tulevaisuuden turvaamiseksi pitäisi toimia heti, sillä infran kehittäminen ja ylläpito ovat hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuudelle elintärkeitä.
Vihreän siirtymän miljardi-investoinnit ovat olleet paljon esillä mediassa, mutta konkreettisten rakennushankkeiden käynnistymiseen on vielä matkaa. Tällä hetkellä vihreän siirtymän hankkeista etenevät erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen, mutta esimerkiksi miljardien investoinneista vetyyn kilpailevat muutkin maat. Toimivan logistiikan lisäksi yritykset tarvitsevat myös päästötöntä sähköä, mikä asettaa tarpeita jakeluverkon parantamiselle. Vihreän siirtymän investointien lisäksi teollisuudella on investointisuunnitelmia, jotka kuitenkin odottavat kustannustason vakiintumista ja inflaation taittumista sekä korkoympäristön ennakoitavuuden paranemista.
Putkessa olisi rakennettavaa ja kiinnostusta Suomea kohtaan riittää, kunhan vain suunnitelmat saataisiin konkretisoitua hankkeiksi. Keinoja on, jos uskallusta riittää. Rakennusala, joka on ennenkin toiminut Suomen talouden veturina, on valmiina käärimään hihat ja ryhtymään toimeen. Päättävien tahojen rohkeat ratkaisut ja investointipäätökset avaavat mahdollisuuksia esimerkiksi syyskuussa umpeutuvan EU:n CEF-rahoituksen hakemiselle. Suomen logistinen toimivuus, turvallisuus ja kilpailukyky varmistetaan luomalla suurille liikenneinvestoinneille toimivat rahoitusmallit ja takaamalla perusväylänpitoon riittävä rahoitustaso. Toteutuessaan rohkeat infrainvestoinnit tulevat heijastumaan myös koko infrarakentamisen toimialaan.
Vihreän siirtymän hankkeiden voittaminen Suomeen sekä yritysten toimintavarmuuden, Suomen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen edellyttävät paljon rakentamista. Tulevaisuuden rakentamisella on merkittävä työllisyysvaikutus, mikä heijastuu positiivisesti myös valtion talouteen. Me Kreatessa jatkamme teknisen erikoisosaamisemme vahvistamista ja olemme valmiina toteuttamaan haastavimmatkin tulevaisuuden investoinnit. Strateginen keskittymisemme vaativaan rakentamiseen kantaa ja pitää meidät kasvu-uralla myös vuonna 2023.”
Tulosohjeistus vuodelle 2023 (julkaistu 6.7.2023)
Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2022: 273,9 miljoonaa euroa) tulee olemaan 300–325 miljoonaa euroa. EBITA:n (2022: 8,8 miljoonaa euroa) arvioidaan olevan 7,0–8,5 miljoonan euron tasolla.
Ohjeistuksen perusteet: Vahva tilauskanta sekä hankkeiden suunnitelmallinen ja osittain odotettua nopeampi toteutus ovat kasvattaneet Kreaten liikevaihtoa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Saman trendin odotetaan jatkuvan myös jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, minkä myötä liikevaihdon arvioidaan kasvavan aiemmin arvioitua korkeammalle tasolle.
Samaan aikaan alkuvuonna korkealla tasolla säilynyt inflaatio ja alan palkkakehitys sekä muutokset rakentamisen kokonaismarkkinassa ovat vaikuttaneet kannattavuuteen. Lisäksi aiemmasta arviosta poiketen aiempien vuosien indeksisuojaamattomat hankkeet aiheuttivat negatiivisia katevaikutuksia heikentäen vuoden 2023 kannattavuutta. Ratarakentamisen liiketoiminnassa alkuvuonna alkavaksi arvioitujen hankkeiden siirtyminen eteenpäin on kiristänyt markkinaa ja se on vaikuttanut heikentävästi tämän liiketoiminnan arvioituun volyymiin ja kannattavuuteen.
Kreate Groupin taloudellinen tiedottaminen
Kreate Group Oyj julkaisee vuoden 2023 taloudelliset tiedotteet seuraavasti:
osavuosikatsaus, tammi-syyskuu 2023: 25.10.2023
Webcast-tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle
Suora webcast-lähetys analyytikoille ja medialle järjestetään tänään 19.7.2023 klo 11.00. Tilaisuus on suomenkielinen. Tilaisuudessa esiintyvät toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Suomenkielistä webcast-lähetystä voi seurata suorana osoitteessa https://kreate.videosync.fi/2023-q2-tulosjulkistus/. Webcastista tehty tallenne tulee myöhemmin saataville yhtiön verkkosivuille osoitteeseen https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/ sekä englanninkielinen tiivistelmä osoitteeseen https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/.
Kreate Group OyjKirsi-Marjut DickmanViestintäpäällikkö
Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, kreate.fi
Yhteyshenkilöt
Mikko Laine, Talousjohtaja, Kreate Group Oyj, +358 50 599 9201, mikko.laine@kreate.fi
Timo Vikström, Toimitusjohtaja, Kreate Group Oyj, +358 400 740 057, timo.vikstrom@kreate.fi
Tietoja julkaisijasta Kreate Group Oyj
Kreate Group on Suomen johtavia infrarakentajia. Yhtiö tarjoaa ratkaisuja siltoihin, teihin ja ratoihin, ympäristö- ja pohjarakentamiseen, kiertotalouteen sekä geoteknisiin tarpeisiin. Vaativien kohteiden erikoisosaaja panostaa kokonaisvaltaiseen laatuun ja kustannustehokkuuteen. Konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli noin 274 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää yli 450 henkilöä. Kreate Group on listattu Nasdaq Helsinkiin.
Liitteet
Lataa tiedote pdf-muodossa.pdf
Kreate Group puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023.pdf
